(mobiili näkymä: haastattelu suomeksi alempana)
Ich beschäftige mich mit Themen und Geschichten, die mir das Leben entgegenbringt. Aktuell arbeite ich an einem Comic über Atome und Eulen. Ich hatte die Idee auf dem Kopenhagener Assistenzfriedhof. Dort befindet sich das Grab des Quantenphysikers Niels Bohr, und auf seinem Grabstein ist eine Eule eingemeisselt. Ich glaube, ich bin interessiert an der Welt, wie sie ist: alltäglich, widersprüchlich und willkürlich.
Ich denke, mein Publikum interessiert sich hauptsächlich für zeitgenössische Comics. Es ist mir jedoch wichtig, dass jeder Zugang zu meinen Cartoons finden kann. Die Themen meiner Arbeit sind sehr universell. Meine jüngste Veröffentlichung, Juhannussahti («Juhannus-Bier»), befasst sich zum Beispiel mit einer Mutterbeziehung, die ich anhand dieses traditionellen finnischen Biers schildere.
Beim Kreationsprozess muss ich jeweils vorerst das Publikum vergessen und mich darauf konzentrieren, meiner Intuition zu folgen. Erst in der letzten Phase des Gestaltens kommt der Moment zu überlegen, ob der Cartoon für die Leserinnen und Leser verständlich ist und wie sich die Geschichte entfaltet.
Ich komme im Dezember in die Schweiz, um meinen Cartoon über Atome und Eulen fertigzustellen. Hier gibt es bestimmt viele Eulen und insbesondere bietet die Schweiz viel Geschichtliches sowie aktuelle Forschung über Atome. Ich bin auch schon lange an der Stille interessiert und würde gerne ein Comic darüber machen. In Parpan, wo ich hinkomme, ist es bestimmt friedlich und ruhig. Wahrscheinlich auch schneebedeckt.
Die Geschichte über Atome und Eulen begann ich in einer Comic-Residenz in Malmö, Schweden, zu schreiben. Das ist jetzt fünf Jahre her. Der Prozess war langwierig und frustrierend! Ich bin aber auch gereist. Letzten Sommer vor einem Jahr besuchte ich meinen Verlag in Mexiko-Stadt, um eine Ausstellung zu veranstalten. Davor habe ich in einem Austausch-Studium in Brüssel Comic studiert.
Ich strebe nicht nach grossen Erfolgen. Ich wünsche mir lediglich, in Zukunft genügend Zeit und Geld zum Zeichnen und Schreiben zu haben.
Mein Kulturtipp: Ich habe gerade angefangen, Meiju Niskalas Buch Sata kirjettä kuolleelle äidille («Hundert Briefe an eine tote Mutter») zu lesen. Das Buch gefällt mir.
Mein persönliches kulturelles Highlight in dieser Saison: die Teilnahme am Grafixx Festival in Antwerpen jetzt im November (www.grafixx.be).
Miissa Rantanen (Jg. 1987) stammt aus Hämeenlinna und lebt und arbeitet in Helsinki. Nach dem Abschluss des Soziologiestudiums in Helsinki und einem Austausch in Belgien absolvierte sie an der Aalto-Universität in Helsinki den Master of Arts in Visueller Kultur und studiert zurzeit noch Kunstpädagogik. Miissa Rantanen hat ihre Werke in Finnland und im Ausland ausgestellt und ist Mitglied des internationalen Künstlerkollektivs Kutikuti. Dieses besteht aus ungefähr fünfzig Kernmitgliedern, die grafische Erzählungen erstellen, unterrichten und publizieren. Sie arbeiten international an der Anerkennung von Comics als Kunstform.
Miissa Rantanen kommt im Dezember 2019 als Artist in residence für 10 Tage in die Schweiz.
Pyrin ottamaan vastaan kaikenlaista, mitä elämä tuo tullessaan. Tällä hetkellä teen sarjakuvaa, jossa on atomeita ja pöllöjä. Sain idean Kööpenhaminassa Assistenssin hautausmaalla, jossa kvanttifyysikko Niels Bohrin hautakiveen on veistetty pöllö. Olen kai kiinnostunut maailmasta sellaisena kuin se on: arkisena, ristiriitaisena ja sattumanvaraisena.
Yleisöni taitaa pääasiassa olla nykysarjakuvasta kiinnostunutta porukkaa. Minulle on kuitenkin tärkeää, että kuka vain voi päästä perille sarjakuvistani. Töitteni aiheet ovat aika yleismaailmallisia. Viimeisin julkaisuni Juhannussahti käsittelee esimerkiksi äitisuhdetta, jota kuvaan suomalaisen perinneoluen sahdin kautta.
Tehdessä täytyy silti ihan aluksi unohtaa yleisö ja keskittyä seuraamaan intuitiota. Tekemisen loppuvaiheessa on aika miettiä, onko sarjakuva ymmärrettävä lukijalle ja kuinka tarina avautuu.
Tulin Sveitsiin viimeistelemään sarjakuvaa atomeista ja pöllöistä. Sveitsissä pitäisi olla paljon pöllöjä ja varsinkin atomeihin liittyen teillä on paljon historiaa ja nykytutkimusta. Olen ollut myös pitkään kiinnostunut hiljaisuudesta. Haluaisin tehdä siihen liittyvän sarjakuvan. Olen tulossa Parpaniin ja odotan, että siellä olisi rauhaisaa ja hiljaista. Luultavasti myös lumista.
Tarinaa atomeista ja pöllöistä aloin tehdä Malmössä Ruotsissa sarjakuvaresidenssissä. Siitä on jo viitisen vuotta. Prosessi on ollut pitkä ja turhauttava! Vuosi takaperin kesällä kävin kustantajani luona Mexico Cityssä pitämässä näyttelyn. Sitä ennen vaihto-opiskelin sarjakuvaa Brysselissä.
Toivottavasti pääsen tekemään jotain hiljaisuuteen liittyvää pian. En kaipaa kummoisempia saavutuksia. Toivoisin, että tulevaisuudessa olisi riittävästi aikaa ja rahaa piirtämiselle ja kirjoittamiselle.
Kulttuurivinkki:
Aloin juuri lukea Meiju Niskalan kirjaa Sata kirjettä kuolleelle äidille. Se vaikuttaa hienolta.
Oma kulttuurinen kohokohta tänä talvena:
Pääsen käymään Grafixx-festivaaleilla Antwerpenissä (www.grafixx.be).
Miissa Rantanen (s. 1987) on kotoisin Hämeenlinnasta. Miissa asuu ja työskentelee Helsingissä. Helsingissä suoritetun sosiologian kandin tutkinnon ja Belgian vaihto-vuoden jälkeen Miissa suoritti Aalto-Yliopistossa Master of Arts in Visual Culture – tutkinnon ja opiskelee edelleen taideopetuksen maisteriksi. Miissa Rantasella on ollut näyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän on kansainvälisen taiteilijakollektiivi Kutikutin jäsen. Kutikutissa on noin 50 aktiivijäsentä, jotka tuottavat graafisia tarinoita, opettavat ja julkaisevat. Jäsenten työn tavoite on vahvistaa sarjakuvan asemaa taiteen muotona maailmalla.
Miissa Rantanen vierailee joulukuussa 2019 Sveitsissä, kutsuttuna 10 päivän Artist in residence vierailulle.
