Zentralvorstand

Unser Angebot

Unsere Vereinigung mit rund 3000 Mitgliedern gilt als einer der am besten organisierten Heimatvereine in der Schweiz. Unser Angebot ist gross: Die eigene Kulturabteilung organisiert und unterstützt Veranstaltungen mit finnischem Bezug, die Fennica-Bibliothek bietet zahlreiche Bücher an. Die Stiftung für Studienbeiträge unterstützt Finnen bei Forschungen in der Schweiz und organisiert auch einen militärischen Austausch. Die SVFF ist schliesslich auch Bindeglied zwischen in der Schweiz lebenden Finnen und dem finnischen Auslandparlament. Enge Beziehungen unterhalten wir zum andere finnische Vereine & Organisationen in der Schweiz, wie z.B. Finnischen Chor, den Volkstanzgruppen, den finnischen Schulen und zu unserer Partnerorganisation Sveitsin Ystävät Suomessa, den Finnischen Freunden der Schweiz in Finnland (SYS).

Die SVFF ist in acht Regionalgruppen aufgeteilt, die selber eigene Programme anbieten. Zusammengehalten wird die Vereinigung vom Zentralvorstand, der die SVFF gegen aussen vertritt und die Tätigkeit der Regionalgruppen und Kulturarbeit koordiniert.

Der Vorstand trifft sich so oft es die Geschäfte erfordern, meistens drei Mal im Jahr: Frühjahrssitzung im März, Delegiertenversammlung im Mai, Wochenendseminar im Oktober.

SVFF publiziert auch Finnland Magazin.

Keskushallitus

Toimintamme

Yhdistyksellämme on maanlaajuisesti n. 3000 jäsentä, ja olemme yksi parhaiten järjestäytyneistä kotiseutuyhdistyksistä Sveitsissä. Toimintamme on monimuotoista: oma kulttuuriosastomme koordinoi ja tukee erilaisia tapahtumia, Fennica-Bibliothekissä on laaja valikoima suomalaista kirjallisuutta. Koulutusrahastomme tukee suomalaisten opiskelijoiden tutkimusta ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia Sveitsissä sekä järjestää puolustusvoimien välistä toimintaa. SVFF:llä on myös oma edustaja ulkosuomalaisparlamentissa.

Sveitsissä toimii SVFF:n lisäksi lukuisia muita harrastusyhdistyksiä ja tahoja, kuten esimerkiksi Suomi-koulut, suomalainen kuoro ja tanssiryhmiä. SVFF tekee heidän kanssaan, kuten myös tytäryhdistys SYS:n (Sveitsin ystävät Suomessa) kanssa läheistä yhteistyötä.

SVFF on jakautunut 8 paikallisjaostoon, jotka toimivat itsenäisesti. Keskushallitus (Zentralvorstand) kuitenkin koordinoi ja johtaa yhdistyksen toimintaa sekä edustaa sitä julkisuudessa.

Keskushallitus kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa: maaliskuussa, koko seuran vuosikokoukseen toukokuussa ja viikonloppuseminaariin syksyllä.

SVFF julkaisee myös jäsenlehteä Finnland Magazin.

Team Zentralvorstand

Christoph Werner
Christoph Werner

Zentralpräsident

077 4214 123
Tarja  Monetti
Tarja Monetti

Zentralvizepräsidentin

076 573 85 07
Barbara Kobel Pfister
Barbara Kobel Pfister

Zentralkasse

044 422 16 55
Nicole Berger
Nicole Berger

Aktuarin

Carmen Steimann
Carmen Steimann

Präsidentin SVFF Kultur

Guido Felder
Guido Felder

Chefredaktor

079 209 81 40
Daniel Bally
Daniel Bally

Représentation Romandie

079 214 99 49
Päivi Tissari
Päivi Tissari

Delegierte Auslandfinnen Parlament

079 651 51 02
Esa Laitinen
Esa Laitinen

Web

0788385777
Heini Häfliger-Rannisto
Heini Häfliger-Rannisto

Präsidentin SVFF Basel

0033 622 6619 80
Mira Nieminen
Mira Nieminen

Co-Präsidentin SVFF Bern

Michael Vonlanthen
Michael Vonlanthen

Co-Präsident SVFF Bern

Talvi Koivula
Talvi Koivula

Présidente Groupe Léman

Kristina Manetsch
Kristina Manetsch

Präsidentin SVFF Luzern

Peter Bitschnau
Peter Bitschnau

Präsident SVFF Ostschweiz

071 999 10 40
Ueli Schneider
Ueli Schneider

Präsident SVFF Schaffhausen

077 466 85 67
Peter Maurer
Peter Maurer

Präsident SVFF Solothurn

079 504 44 20
Tiia Markkanen
Tiia Markkanen

Präsidentin SVFF Zürich

Agenda Zentralvorstand

 

  • Frühjahrsmeeting ZV   März 2020

 

  • Delegiertenversammlung 2020   9. Mai in Basel

Geschichte

Historia

Während des zweiten Weltkrieges empfanden viele Schweizerinnen und Schweizer grosse Sympathie und Hilfsbereitschaft gegenüber Finnland, das sich gegen die Grossmacht Sowjetunion verteidigen musste. So auch Dr. Gubert von Salis, der sich als Beobachter der Schweizer Armee im Winter 1939-1940 in Finnland aufhielt. Nach seiner Rückkehr in die Schweiz organisierte er humanitäre Hilfe für die notleidende Bevölkerung Finnlands und initiierte später zusammen mit Gleichgesinnten die Gründung der Vereinigung der Freunde Finnlands am 20. Dezember 1946 in Zürich.

Weitere regionale Gruppen der Vereinigung der Freunde Finnlands wurden bald darauf gegründet: Bern 1948, Luzern 1949, Genf 1949, Basel 1950, Waadt 1953, Schaffhausen 1963, Solothurn 1978, Ost-Schweiz 1978 und Neuenburg 2000 bis 2011. Im Jahr 2007 erfolgte der Zusammenschluss der Gruppen Genf und Waadt zur Gruppe Léman.

Finnland versucht im Winterkrieg Karelien zurückzuerobern. (Rechte: dpa Picture-Alliance / dpa)

Suomen kohtalo toisen maailmansodan aikana herätti monissa sveitsiläisissä suurta myötätuntoa ja auttamisen halua Suomea kohtaan, tämän joutuessa puolustautumaan Neuvostoliiton suurvaltaa vastaan. Tämä kosketti myös sveitsiläistä matemaatikkoa tri Gubert von Salista, joka oleskeli talvella 1939-1940 Suomessa Sveitsin armeijan lähettämänä tarkkailijana. Sveitsiin palattuaan von Salis ryhtyi järjestämään humanitaarista apua Suomen hädässä olevalle kansalle. Sodan jälkeen hän perusti yhdessä samanmielisten kanssa Suomen Ystävät Sveitsissä –yhdistyksen Zürichissä 20. joulukuuta 1946.

Seuraavina vuosina perustettiin paikallisosastoja eri puolille Sveitsiä: Bern 1948, Luzern 1949, Geneve 1949, Basel 1950, Waadt 1953, Schaffhausen 1963, Solothurn 1978, Itä-Sveitsi 1978 ja Neuenburg 2000 (toimi vuoteen 2011 asti). Vuonna 2007 Geneven ja Waadtin paikallisosastot yhdistyivät Léman-alueen osastoksi.

Gedenkfeier 4.6.2011 am Mannerheimdenkmal.

Gedenkstätten in der Schweiz

Marschal Mannerheim Gedenkstätte, Montreux-Territet.

Marschall Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), Oberbefehlshaber der finnischen Streitkräfte im 2. Weltkrieg und Staatspräsident (1944-1946), lebte seine letzten Jahre in der Westschweiz, in der Clinique Valmont oberhalb von Montreux. Er starb am 27.01.1951 um 23.30 h in Lausanne (finnische Zeit am 28. Januar). Auf Initiative der SVFF wurde zu seinen Ehren 1955 im Park am Ufer des Genfer-Sees in Montreux-Territet ein Denkmal errichtet, wo jedes Jahr am ersten Samstag in Juni eine Gedenkfeier stattfindet.

Auch zwei Gedenktafeln erinnern an den Aufenthalt Marschal Mannerheims in der Schweiz: Eine Tafel im Park der Clinique Valmont, Route de Valmont 22 in Glion oberhalb von Montreux sowie eine an der Aussenwand der Kapelle des Kantonspitals Lausanne, Rue du Bugnon 21, Lausanne (U-Bahn: CHUV).

Fliegerdenkmal Zollikon

Seit 1959 erinnert in Zollikon, Seestrasse 51, eine Gedenktafel an den Absturz finnischer Flugpioniere am Tödi im Jahre 1920. Die Skulptur „The Falling Warrior“ von Henry Moore schmückte die Gedenkstätte am Ufer des Zürichsees, wurde aber im Jahr 2008 für Restaurierungs-arbeiten entfernt. Ob die Skulptur an den angestammten Ort jemals zurückkehren wird, ist nicht klar.

Muistomerkkejä Sveitsissä

Marsalkka Mannerheimin muistomerkki, Montreux-Territet

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), Suomen armeijan ylipäällikkö vapaussodassa 1918 ja toisessa maailmansodassa sekä tasavallan presidentti (1944-1946), vietti viimeiset elinvuotensa Sveitsissä, Valmontin klinikalla, joka sijaitsee Montreuxin yläpuolella. Hän kuoli Lausannen kantonin sairaalassa 27.01.1951 klo 23.30 (Suomen aikaa 28.1. klo 00.30). Suomen ystävät Sveitsissä -yhdistyksen aloitteesta pystytettiin vuonna 1955 marsalkan kunniaksi muistomerkki Geneven järven rannnalle, Montreux-Territet:hen. Vuosittain järjestetään muistomerkin luona kesäkuun ensimmäisenä lauantaina Mannerheimin muistotilaisuus.

Myös kaksi muistolaattaa kertoo marsalkka Mannerheimin oleskelusta Sveitsissä: laatta Valmontin klinikan puistossa, Route de Valmont 22 Glionissa, Montreuxin yläpuolella, sekä laatta Lausannen kantonin sairaalan kappelin ulkoseinässä, Rue du Bugnon 21, Lausanne (metro CHUV)

Lentäjämuistomerkki, Zollikon

Zollikonissa, Seestrasse 51, sijaitseva muistolaatta kertoo kahden suomalaisen lentopioneerin turmasta Tödillä vuonna 1920. Henry Mooren veistos „The Falling Warrior“ koristi aiemmin tätä Zürichin järven rannan puistikkoa muistolaattoineen. Veistos poistettiin vuonna 2008 restaurointia varten ja sijoitetaan myöhemmin muualle.