Zentralvorstand

Der Zentralvorstand führt die Geschäfte der Gesamtvereinigung, vertritt die SVFF gegen aussen, koordiniert die Tätigkeit der Regionalgruppen und Fachgruppen und fördert die Kulturarbeit.
Er setzt sich zusammen aus Zentralpräsident, Vizepräsident, Kassier, Information, Kultur, Aktuar, Finnland Magazin, Vertretung Romandie, Delegierte Auslandfinnenparlament und den Gruppenpräsidenten.
Der Vorstand trifft sich so oft es die Geschäfte erfordern, meistens drei Mal im Jahr: Frühjahrssitzung im März, Delegiertenversammlung im Mai, Wochenendseminar im Oktober.

Fachgruppen

Nebst den Angeboten der Regionalgruppen, Kultur und dem Finnland Magazin verfügt die SVFF über ein weitreichendes Angebot folgender Fachgruppen:

Keskushallitus

Keskushallitus johtaa yhdistyksen toimintaa, edustaa sitä julkisuudessa, koordinoi paikallisosastojen ja aktiivisten alaosastojen toimintaa sekä edistää kulttuurityötä.

Keskusjohtokuntaan kuuluvat keskuspuheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kassanhoitaja, aktuaari, tiedotus-ja kulttuurivastaavat, ranskankielisen alueen edustaja, ulkosuomalaisparlamenttiedustaja sekä paikallisosastojen puheenjohtajat.Keskushallitus kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa: maaliskuussa, koko seuran vuosikokoukseen toukokuussa ja viikonloppuseminaariin syksyllä.

Komiteat ja harrasteryhmät

Alue- ja kulttuurijaoston lisäksi SVFF:ssä toimii eri osa-alueisiin erikoistuneita komiteoita ja harrasteryhmiä (linkit ja lisätietoa alla). SVFF julkaisee myös jäsenlehteä Finnland Magazin.

Team Zentralvorstand

Christoph Werner
Christoph Werner

Zentralpräsident

077 4214 123
Tarja  Monetti
Tarja Monetti

Zentralvizepräsidentin

076 573 85 07
Barbara Kobel Pfister
Barbara Kobel Pfister

Zentralkasse

044 422 16 55
Linda Koponen
Linda Koponen

Chefredaktorin

079 701 42 36
Päivi Tissari
Päivi Tissari

Delegierte Auslandfinnen Parlament

079 651 51 02
Carmen Steimann
Carmen Steimann

Präsidentin SVFF Kultur

Heini Häfliger-Rannisto
Heini Häfliger-Rannisto

Präsidentin SVFF Basel

0033 622 6619 80
Mirjam Gerber-Okkonen
Mirjam Gerber-Okkonen

Präsidentin SVFF Bern

Talvi Koivula
Talvi Koivula

Présidente Groupe Léman

Kristina Manetsch
Kristina Manetsch

Präsidentin SVFF Luzern

Hansueli Scherrer
Hansueli Scherrer

Vizepräsident Ostschweiz

Ueli Schneider
Ueli Schneider

Präsident SVFF Schaffhausen

077 466 85 67
Peter Maurer
Peter Maurer

Präsident Regionalgruppe Gruppe Solothurn

079 504 44 20
Esa Laitinen
Esa Laitinen

Web

0788385777
Sanna Heikintalo
Sanna Heikintalo

Präsidentin SVFF Zürich

+41 79 392 46 41

Agenda Zentralvorstand

 

  • Delegiertenversammlung 2018  in Bern,  26. Mai 2018, 10 Uhr.

         DV ab 11 h, Nachmittagsprogramm, 18 h Jubiläumsfest 70-jähriges Jubiläum Bern mit Diner

 

  • Herbstsitzung ZV  6.-7. Oktober 2018 in Krattigen

 

  • Delegiertenversammlung 2019 in Luzern, 25. Mai 2019

Geschichte

Historia

Während des zweiten Weltkrieges empfanden viele Schweizerinnen und Schweizer grosse Sympathie und Hilfsbereitschaft gegenüber Finnland, das sich gegen die Grossmacht Sowjetunion verteidigen musste. So auch Dr. Gubert von Salis, der sich als Beobachter der Schweizer Armee im Winter 1939-1940 in Finnland aufhielt. Nach seiner Rückkehr in die Schweiz organisierte er humanitäre Hilfe für die notleidende Bevölkerung Finnlands und initiierte später zusammen mit Gleichgesinnten die Gründung der Vereinigung der Freunde Finnlands am 20. Dezember 1946 in Zürich.

Weitere regionale Gruppen der Vereinigung der Freunde Finnlands wurden bald darauf gegründet: Bern 1948, Luzern 1949, Genf 1949, Basel 1950, Waadt 1953, Schaffhausen 1963, Solothurn 1978, Ost-Schweiz 1978 und Neuenburg 2000 bis 2011. Im Jahr 2007 erfolgte der Zusammenschluss der Gruppen Genf und Waadt zur Gruppe Léman.

Finnland versucht im Winterkrieg Karelien zurückzuerobern. (Rechte: dpa Picture-Alliance / dpa)

Suomen kohtalo toisen maailmansodan aikana herätti monissa sveitsiläisissä suurta myötätuntoa ja auttamisen halua Suomea kohtaan, tämän joutuessa puolustautumaan Neuvostoliiton suurvaltaa vastaan. Tämä kosketti myös sveitsiläistä matemaatikkoa tri Gubert von Salista, joka oleskeli talvella 1939-1940 Suomessa Sveitsin armeijan lähettämänä tarkkailijana. Sveitsiin palattuaan von Salis ryhtyi järjestämään humanitaarista apua Suomen hädässä olevalle kansalle. Sodan jälkeen hän perusti yhdessä samanmielisten kanssa Suomen Ystävät Sveitsissä –yhdistyksen Zürichissä 20. joulukuuta 1946.

Seuraavina vuosina perustettiin paikallisosastoja eri puolille Sveitsiä: Bern 1948, Luzern 1949, Geneve 1949, Basel 1950, Waadt 1953, Schaffhausen 1963, Solothurn 1978, Itä-Sveitsi 1978 ja Neuenburg 2000 (toimi vuoteen 2011 asti). Vuonna 2007 Geneven ja Waadtin paikallisosastot yhdistyivät Léman-alueen osastoksi.

Gedenkfeier 4.6.2011 am Mannerheimdenkmal.

Gedenkstätten in der Schweiz

Marschal Mannerheim Gedenkstätte, Montreux-Territet.

Marschall Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), Oberbefehlshaber der finnischen Streitkräfte im 2. Weltkrieg und Staatspräsident (1944-1946), lebte seine letzten Jahre in der Westschweiz, in der Clinique Valmont oberhalb von Montreux. Er starb am 27.01.1951 um 23.30 h in Lausanne (finnische Zeit am 28. Januar). Auf Initiative der SVFF wurde zu seinen Ehren 1955 im Park am Ufer des Genfer-Sees in Montreux-Territet ein Denkmal errichtet, wo jedes Jahr am ersten Samstag in Juni eine Gedenkfeier stattfindet.

Auch zwei Gedenktafeln erinnern an den Aufenthalt Marschal Mannerheims in der Schweiz: Eine Tafel im Park der Clinique Valmont, Route de Valmont 22 in Glion oberhalb von Montreux sowie eine an der Aussenwand der Kapelle des Kantonspitals Lausanne, Rue du Bugnon 21, Lausanne (U-Bahn: CHUV).

Fliegerdenkmal Zollikon

Seit 1959 erinnert in Zollikon, Seestrasse 51, eine Gedenktafel an den Absturz finnischer Flugpioniere am Tödi im Jahre 1920. Die Skulptur „The Falling Warrior“ von Henry Moore schmückte die Gedenkstätte am Ufer des Zürichsees, wurde aber im Jahr 2008 für Restaurierungs-arbeiten entfernt. Ob die Skulptur an den angestammten Ort jemals zurückkehren wird, ist nicht klar.

Muistomerkkejä Sveitsissä

Marsalkka Mannerheimin muistomerkki, Montreux-Territet

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), Suomen armeijan ylipäällikkö vapaussodassa 1918 ja toisessa maailmansodassa sekä tasavallan presidentti (1944-1946), vietti viimeiset elinvuotensa Sveitsissä, Valmontin klinikalla, joka sijaitsee Montreuxin yläpuolella. Hän kuoli Lausannen kantonin sairaalassa 27.01.1951 klo 23.30 (Suomen aikaa 28.1. klo 00.30). Suomen ystävät Sveitsissä -yhdistyksen aloitteesta pystytettiin vuonna 1955 marsalkan kunniaksi muistomerkki Geneven järven rannnalle, Montreux-Territet:hen. Vuosittain järjestetään muistomerkin luona kesäkuun ensimmäisenä lauantaina Mannerheimin muistotilaisuus.

Myös kaksi muistolaattaa kertoo marsalkka Mannerheimin oleskelusta Sveitsissä: laatta Valmontin klinikan puistossa, Route de Valmont 22 Glionissa, Montreuxin yläpuolella, sekä laatta Lausannen kantonin sairaalan kappelin ulkoseinässä, Rue du Bugnon 21, Lausanne (metro CHUV)

Lentäjämuistomerkki, Zollikon

Zollikonissa, Seestrasse 51, sijaitseva muistolaatta kertoo kahden suomalaisen lentopioneerin turmasta Tödillä vuonna 1920. Henry Mooren veistos „The Falling Warrior“ koristi aiemmin tätä Zürichin järven rannan puistikkoa muistolaattoineen. Veistos poistettiin vuonna 2008 restaurointia varten ja sijoitetaan myöhemmin muualle.