Interviewer: Anu-Maaria Calamnius-Puhakka
Die Bregenzer Festspiele sind ein einzigartiges Festival mit historischer, gesellschaftlicher und wirtschaftlicher Bedeutung für die Bodensee-Region. Gegründet im Jahr 1946, wurde im letzten Jahr Lilli Paasikivi, ehemalige Direktorin der finnischen Oper, nun zur fünften Intendantin der Festspiele ernannt
Der Wechsel von der Leitung eines nationalen Opernhauses zu einem internationalen Festival ist gross, aber Paasikivi hat die Herausforderung mit Begeisterung angenommen. Obwohl sie bereits als internationale Opernsängerin und als Organisatorin verschiedener Festivals gearbeitet hat, war die Anpassung an eine neue Kultur und Organisationsstruktur eine positive Erfahrung. Auch die neue Arbeitssprache stellte eine Herausforderung dar, der sie sich mit intensivem Deutschstudium stellt.
Paasikivi betont, dass Kunst und Kultur in Mitteleuropa eine zentrale Rolle spielt. „Österreich ist ein Land mit einer langen Kulturgeschichte und einem tiefen Verständnis für die Bedeutung von Kunst und Kultur. In einer solchen Umgebung zu arbeiten, ist eine Bereicherung.“ Unterschiede zu Finnland seien zwar vorhanden, aber nicht negativ. „Finnland hat ein starkes, eigenständiges Kulturleben mit hochkarätiger Kunstproduktion. Solche Unterschiede erweitern meine Perspektiven und bereichern meine Erfahrungen.“
Die Bregenzer Festspiele sind ein vielseitiges Festival mit zwei Hauptakteuren: den Bregenzer Festspielen selbst und der Kongress & Kultur, welche das Kongresse und Veranstaltungen organisiert. Ausserhalb der Festivalsaison besteht das Team der Bregenzer Festspiele aus einer kleinen Produktionsgruppe von acht Personen, die die kommenden Festivals vorbereiten. Im Sommer wächst die Organisation jedoch auf über 1000 Mitarbeiter an. Auch die Besucherzahlen sind beachtlich: Allein die Seebühne zieht täglich rund 6800 Zuschauer an, und während der fünfwöchigen Festspielsaison werden insgesamt über 200.000 Besucher erwartet.
Das Programm beschränkt sich nicht nur auf Opern, sondern umfasst auch experimentelles Musiktheater, Orchesterkonzerte, Kammermusik, Schauspiel sowie Produktionen für Kinder und Jugendliche. Nächsten Sommer werden insgesamt mehr als 150 Auffürungen stattfinden. Es gibt verschiedene Spielstätten, darunter die Seebühne, das Festspielhaus, die Werkstattbühne und das Kornmarkt Theater. Die Programmplanung ist für Paasikivi besonders inspirierend.
Sie ist sich bewusst, dass Traditionen gewahrt werden müssen, aber auch Innovationen notwendig sind. „Das Festival war immer international und multikulturell, und ich achte darauf, dass es auch in Zukunft ein vielfältiges und aktuelles Programm bietet. Als Kuratorin sehe ich es als meine Aufgabe, das Feld der klassischen Musik weiterzuentwickeln, neue Werke in Auftrag zu geben und aktuelle Themen aufzugreifen.“
Ein roter Faden im diesjährigen Programm sind epische Erzählungen, Märchen und Geschichten. Dazu gehören unter anderem Sibelius‘ Kullervo-Sinfonie, Ravels Sheherazade-Liederzyklus, der auf den Geschichten aus „Tausendundeiner Nacht“ basiert, und Rossinis Oper „La Cenerentola“ (Aschenputtel). Die Seebühnen-Inszenierung von „Freischütz“ hingegen stützt sich auf eine deutsche Sage.
Eines der Hauptwerke des Sommers ist George Enescus Oper „Oedipe“, die auf Sophokles‘ klassischer Tragödie basiert. „Die zentralen Fragen der Menschheit sind zeitlos. Es ist wichtig, klassische Geschichten mit aktuellen Themen zu verknüpfen und neue Werke zu präsentieren.“ Mehrere Uraufführungen stehen ebenfalls auf dem Programm, darunter „Emily – No prisoner be“ des amerikanischen Komponisten Kevin Puts mit der Mezzosopranistin Joyce DiDonato in der Hauptrolle. Zudem wird das Kammermusikprogramm durch die Uraufführung von Osmo-Tapio Räihäläs Liederzyklus „Farmer George“ bereichert.
Die ersten Monate in ihrer neuen Rolle waren geprägt von Kennenlernen und der Entwicklung neuer Arbeitsweisen. Paasikivi ist begeistert von den Möglichkeiten, das Festival weiterzuentwickeln. Ein wichtiger Aspekt ihrer Vision ist die Erweiterung des Programms durch interdisziplinäre Projekte und den Einsatz neuer Technologien in Live-Aufführungen. „Die Bregenzer Festspiele sind technologisch bereits sehr ambitioniert. Unsere Seebühne verfügt über eine erstklassige elektronische Akustik. Doch am wichtigsten ist es, ein vielseitiges Programm zu bieten, das das Publikum auf verschiedenen Ebenen anspricht und berührt.“
Das diesjährige Festivalprogramm ist auch für ein mitteleuropäisches Publikum besonders spannend. Es sind viele finnische Künstler vertreten, darunter Hannu Lintu, Jukka-Pekka Saraste, Kaapo Ijas, Tero Saarinen, der Männerchor Ylioppilaskunnan Laulajat, Jukka Perko, Ida Elina, Arja Koriseva sowie Werke von Kaija Saariaho, Leevi Madetoja, Toivo Kuula und Sibelius.
Paasikivi sieht es als natürlich an, nordische Elemente in das Programm zu integrieren. „Finnische Künstler wie Saariaho, Fagerlund und Sibelius sind international anerkannt, aber ihre Sichtbarkeit in Mitteleuropa kann noch gesteigert werden. Die Tero Saarinen Company ist ein hervorragendes Beispiel für das, was wir Skandinavier zur internationalen Kunstszene beitragen können. Die Gruppe hat weltweit Erfolge gefeiert, tritt aber nun erstmals in Bregenz auf.“
Sie ist sich der hohen Erwartungen bewusst. Die Bregenzer Festspiele sind die bedeutendste kulturelle Institution der Region und haben auch eine erhebliche wirtschaftliche Bedeutung. „Mit über 200.000 Besuchern, die während der Festspielzeit in Vorarlberg Geld für Unterkünfte, Restaurants und andere Dienstleistungen ausgeben, leisten wir einen wichtigen Beitrag zur lokalen Wirtschaft.“
Ein erfolgreiches Festival erfordert eine enge Zusammenarbeit mit verschiedenen Akteuren: Stadt, Gemeinde, Bund, Ministerien, Sponsoren und Medien. „Ein hochkarätiges und interessantes Programm ist die Grundlage unseres Erfolgs. Ein florierendes Festival stärkt wiederum die Region – eine Win-Win-Situation, die unsere Zukunft sichert.“
Auch die Internationalisierung spielt eine große Rolle. „Obwohl der Großteil unseres Publikums aus dem deutschsprachigen Raum stammt, möchten wir auch ein nicht-deutschsprachiges Publikum ansprechen. Daher haben wir begonnen, Aufführungen auf Englisch zu untertiteln. Unser Ziel ist es, künftig mehr internationale Gäste anzulocken – und ich hoffe, dass auch finnische und skandinavische Kulturtouristen das Festival entdecken.“
Welche Produktionen zählen zu den persönlichen Favoriten von Paasikivi im Sommerprogramm?
Paasikivi lacht und gesteht, dass die Auswahl nicht leichtfällt. Doch eine Aufführung, auf die er sich besonders freut, ist die Oper Oedipe, ein musikalisch unglaublich farbenreiches Werk mit tiefgründiger Erzählweise und beeindruckender visueller Gestaltung.
„Borrowed Light“ von Tero Saarinen ist voller ritueller Bewegungen und archaischer Emotionen. Der einfühlsame Gesang des A-cappella-Chores der Boston Camerata verstärkt die intensive Atmosphäre. Große Emotionen werden auch in der Aufführung von Sibelius’ Kullervo-Sinfonie zu erleben sein, wenn Dirigent Jukka-Pekka Saraste gemeinsam mit den Wiener Symphonikern und dem Ylioppilaskunnan Laulajat-Chor diese kalevalaische Erzählung zum Leben erweckt. Die Produktion von Der Freischütz auf der Seebühne verspricht ein mitreißendes Erlebnis – eine wahre Musiktheater-Show.
Unter den kleineren Veranstaltungen hebt Paasikivi den Tango am See-Abend mit Roman Schatz und Tango Alakulohervor sowie das Nordic Cool-Konzert mit der Kantele-Virtuosin Ida Elina und dem Saxophonisten Jukka Perko.
„Letztendlich werden alle Produktionen faszinierend und einen Besuch wert sein“, betont Paasikivi und lädt alle herzlich zu den Bregenzer Festspielen ein!
https://bregenzerfestspiele.com/de
Artikkeli: Anu-Maaria Calamnius-Puhakka
Bregenzer Festspiele on ainutlaatuinen itävaltalainen festivaali, jolla on historiallisesti suuri merkitys alueella. Festspiele juhlii kesällä 2026 80. juhlavuottaan. Festspiele on perustettu vuonna 1946 ja sen viidenneksi indententiksi valittiin viime vuonna Suomen Kansallisoopperan entinen taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.
Muutos kansallisen oopperatalon ja kansainvälisen festivaalin johtamisen välillä on suuri, mutta Paasikivi on toivottanut muutoksen tervetulleeksi. Vaikka hän on urallaan työskennellyt kansainvälisesti ooperalaulajana ja ollut mukana organisoimassa useita eri festivaaleja, uuden kotipaikan myötä kulttuurimuutos ja erilaiseen organisaatiokulttuuriin sopeutuminen ovat olleet myönteisiä kokemuksia. Myös uusi työkieli on tuonut oman haasteensa, johon Paasikivi on tarttunut opiskelemalla määrätietoisesti saksaa.
Paasikivi toteaa, että kulttuurin ja taiteen asema on Keski-Euroopassa keskeinen. Itävalta on vanha kulttuurimaa, jossa vallitsee vielä vahva ymmärrys kulttuurin ja taiteen merkityksestä. Tällaisessa ympäristössä työskenteleminen on rikkaus.
Vaikka eroavaisuuksia toki Suomeen verrattuna on, se ei tietenkään ole huono asia. Täältä käsin myös Suomen kulttuurielämä näyttäytyy positiivisena. „Meillä Suomessa on vahva omanlainen kulttuurielämä, josta kumpuaa kiinnostavaa ja korkeatasoista taidetta. „Tällaiset eroavaisuudet vain rikastuttavat omaa kokemustani ja avartavat näkökulmia“, Paasikivi tähdentää.
Bregenzer Festspiele on monipuolinen ja laaja-alainen festivaali, jonka organisaatiossa on kaksi päätoimijaa: Bregenzer Festspiele ja Kongress & Kultur, joka järjestää kongresseja ja tapahtumia. Festivaaliajan ulkopuolella Bregenz Festspielellä on pieni 8 hengen tuottajaryhmä, joka valmistelee tulevien festivaalien esityksiä. Kesäisin festivaaliorganisaatio kasvaa yli 1000 työntekijään. Myös yleisömäärät ovat suuria. Pelkästään Seebühne-esityksen päivittäinen katsojamäärä on noin 6800 ja viiden viikon aikana festivaalilla on kävijöitä yli 200 000.
Ohjelma ei rajoitu ainoastan oopperaan, vaan sisältää myös kokeellisempaa musiikkiteatteria, orkesterikonsertteja, kamarimusiikkia, puheteatteria, lapsille ja nuorille suunnattuja tuotantoja. Esityksiä on ensi kesänä kaiken kaikkiaan yli 150 kappaletta. Käytössä on useita erilaisia näyttämöitä, kuten Järven päälle rakennettu Seebühne-näyttämö, Festspielhaus, Werkstattbuhne ja Kornmarkt Theater. Monipuolisen ohjelmiston suunnittelu on Paasikiven mielestä erittäin inspiroivaa .
Paasikivi tietää, että perinteen kunnioittaminen on tärkeää, mutta myös innovaatiot ovat välttämättömiä. Festivaali on aina ollut hengeltään hyvin kansainvälinen ja monikulttuurinen ja hän pitääkin huolta siitä, että se myös tulevaisuudessa tarjoaa monimuotoista ja relevanttia ohjelmistoa. Kuraattorina tehtäväni on myös kehittää ja uudistaa klassisen musiikin kenttää, tilaamalla uusia teoksia ja tuoda nykypäivän teemoja esiin“, Paasikivi lisää.
Tämän vuoden ohjelmistossa yhtenä punaisena lankana ovat eeppiset kertomukset, sadut ja tarinat. Ohjelmistossa on muun muassa Sibeliuksen Kullervo-sinfonia, Ravelin Sheherazade- laulusarja perustuu Tuhannen ja yhden yön tarinoihin ja Rossinin ooppera La Cenerentola Tuhkimo-satuun. Järvinäyttämön Freischütz taas saksalaiseen tarinaan.
Yksi kesän pääteoksista on romanialaisen George Enescun Oedipe-oopera, joka pohjautuu Sofokleen klassiseen tragediaan. Ihmisyyden keskeiset kysymykset puhuttavat aina. Tärkeää on, että voimme yhdistää klassisia tarinoita nykyhetken kysymyksiin. Meidän tehtävämme on myös tuoda esiin uusia, ajankohtaisia teoksia. Kesän ohjelmassa on mukana myös useita kantaesitystä, muun muassa amerikkalaisen säveltäjän Kevin Puts’in Emily- No prisoner be, jossa esiintyy yksi aikamme hienoimmista mezzosopraanoista, Joyce DiDonato. Kamarimusiikkisarjassa saa kantaesityksensä suomalaisen Osmo-Tapio Räihälän Farmer George- laulusarja.
Ensimmäiset kuukaudet työssä ovat olleet paljolti tutustumista ja uusien käytäntöjen luomista, mutta Paasikivi on innostunut siitä, mihin suuntaan festivaalia voidaan kehittää. Hänen visioonsa kuuluukin festivaalin ohjelmiston laajentaminen ja rikastuttaminen monitaiteisilla projekteilla. Uusien teknologioiden hyödyntäminen elävässä esityksessä kiinnostaa myös kovasti. Bregenzer Festspiele on jo nyt teknologisesti erittäin kunnianhimoinen. „Meillä on upea järvinäyttämö, ja sen sähköinen akustiikka on maailman huippua“. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että festivaali tarjoaa monipuolista ohjelmaa, joka puhuttelee ja koskettaa yleisöä eri tasoilla“, Paasikivi selventää
Tämän vuoden festivaaliohjelma ainakin näyttää keskieurooppalaisen silmään erittäin mielenkiintoiselta. Ohjelma on täynnä myös suomalaisille tuttuja taiteilijoita: Hannu Lintu, Jukka-Pekka Saraste, Kaapo Ijas, Tero Saarinen, Ylioppilaskunnan laulajat- mieskuoro, Jukka Perkko, Ida Elina, Arja Koriseva sekä Kaija Saariahon, Leevi Madetojan, Toivo Kuulan, Sibeliuksen teoksia.
Paasikivi kokee, että uutena suomalaisena Intendenttinä hänen on luontevaa tuoda ohjelmistoon pohjoismaisia elementtejä. „Suomalaiset taiteilijat, kuten Saariaho, Fagerlund, ja Sibelius, ovat toki kansainvälisesti arvostettuja, mutta näkyvyyttä Keski-Euroopassa voisi edelleen lisätä. Tero Saarinen Companyn tanssiteokset ovat myös loistava esimerkki siitä, mitä kiinnostavaa tarjottavaa meillä pohjoismaisilla toimijoilla on kansainvälisellä taidekentällä. TSC on esiintynyt laajasti ympäri maailmaa, mutta tanssiryhmä tulee nyt ensimmäistä kertaa Bregenziin.
Paasikivi kokee olevansa paljon vartija ja odotukset ovat kovat. Bregenz Festspiel on alueensa suurin kulttuuritoimija ja festivaalilla on myös suuri taloudellinen merkitys. Kun yli 200 000 festivaalivierasta käyttävät festivaaliaikana Vorarlbergin alueen palveluita, majoituspalveluita, ravintoloita ym., tuo se myös merkittävää liikevaihtoa alueen yrittäjille.
Menestyksekkään festivaalin mahdollistaminen vaatii myös sitä, että olemme aktiivisessa dialogissa eri toimijoiden kanssa, niin kaupungin, kunnan, liittovaltion kuin myös ministeriön, sponsoreiden ja median kanssa. On tärkeää myös kuunnella, mitä meiltä odotetaan. „Laadukas ja kiinnostava ohjelmistosuunnittelu luo edellytykset menestykselle. Festivaalin menestys taas vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Silloin olemme win-win- tilanteessa ja festivaalin tulevaisuus on turvattu.
Myös Kansainvälisyys on tärkeässä roolissa. Bregenzin festivaali ei ole vain Itävallan, Sveitsin tai Saksan festivaali, vaikka suurin osa yleisöstä tuleekin saksankieliseltä alueelta. Haluamme palvella myös ei-saksankielistä yleisöä, ja siksi olemme esimerkiksi alkaneet tekstittää esityksiä myös englanniksi. Tavoitteenamme on houkutella tulevaisuudessa enemmän kansainvälistä yleisöä, ja toivonkin, että myös suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset kulttuurimatkailijat löytäisivät festivaalin“, Paasikivi jatkaa.
Mitkä ovat Paasikiven omia suosikkeja ensi kesän ohjelmistossa? Paasikivi naurahtaa valinnan olevan vaikea, mutta kertoo odottavansa kovasti Oedipe-oopperaa, joka on musiikillisesti uskomattoman värikylläinen, tarinankerronnaltaan syvällinen ja visuaalisuudeltaan todella vaikuttava teos.
„Tero Saarisen Borrowed Light on täynnä rituaalinomaista liikettä ja arkaaista tunnetta. Boston Camerata a cappella- kuoron herkkä laulu täydentää vahvaa tunnelmaa. Vahvaa tunnetta tullaan myös kuulemaan Sibeliuksen Kullervo- sinfonian esityksessä, kun kapellimestari Jukka-Pekka Saraste, Wienin Sinfoonikot ja Ylioppilaskunnan Laulajat tulkitsevat kalevalaista tarinaa. Seebuhnen Freischütz- tuotanto on huikea elämys, todellinen musiikkiteatterishow.
Pienemmistä tapahtumista nostaisin esiin Tango am See- illan Roman Schatzin ja Tango Alakulon seurassa tai Nordic Cool- konsertin esiintyjinään kantelisti Ida Elina ja saksofonisti Jukka Perko.
„Joka tapauksessa, kaikki tuotannot tulevat olemaan kiinnostavia ja vierailun arvoisia, täsmentää Paasikivi. Hän toivottaakin kaikki tervetulleeksi Bregenzin Festivaalille!